Hyvä työ/elämä?

Onko hyvää työelämää olemassa? Joskus voisi luulla, että työ on elinkautinen vankeustuomio, josta vapautuu 65 vuoden iässä ellei ole armahdettu työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärin vapautuminen tapahtuu Suomessa 59 vuoden iässä.

Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat jo pitkään olleet jokapäiväisiä uutisia. Uhkaavatko yt-neuvottelut pelkästään toimeentuloa vai merkitseekö työ muutakin kuin rahaa? Suomen armeija houkuttelee työvoimaa iskulauseella ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”.

Hyvä työ/elämä?

On ollut lottovoitto syntyä Suomeen ja lottovoitosta suomalaiset edelleen haaveilevat. Joillakin on unelma lauantai-illasta, jolloin voisi ilmoittaa esimiehelle, mitä todella ajattelee. Millaisia unelmia meillä oli ennen lottoa? Ensimmäisten lottovoittajien elämää seurattiin kiinnostuneina ja kerrottiin kauhukertomuksia täydellisestä elämänhallinnan menettämisestä.

Miten kuva työstä syntyy ja missä vaiheessa? Nico Rosberg kertoi lehtihaastattelussa, miten hän pienestä pitäen ajoi omalla karting-radallaan ja kasvoi vähitellen nykyiseen ammattiinsa. Formulapiireissä ammatin periytyminen isältä pojalle ei ole harvinaista, ainakin Rosbergit, Villeneuvet ja Hillit ovat tästä esimerkkinä.

Paperitehdaspaikkakunnilla on kasvettu tehtaan vieressä ja monille työ on jatkunut edellisten sukupolvien jäljillä. Eikä kyse ole pelkästään paperista, vaan myös oluesta, lannoitteista ja monista muista tuotteista, joiden tekeminen synnyttänyt ja kasvattanut taajamia Suomessa. Työ on kestänyt koulusta eläkkeelle ja työsuhteet jatkuneet kolmannessa ja neljännessä polvessa.
Millainen malli työstä syntyy perheessä, jossa vanhemmat ovat pätkätöissä tai pitkäaikaisesti työttömiä tai toisaalta uupuvat työssä niin, että kotona jaksavat vain pelätä seuraavaa työpäivää tai loman loppumista jo sen alkamishetkellä? Millainen on työn tulevaisuus?

Voiko työ olla osa elämää ja elämää myös työaikana eikä vain pikaisia varikkopysähdyksiä kotona ja viimeisiä väsyneitä elinvuosia työstä vapautumisen jälkeen? Ergonomian tavoitteena on tasapainotila ihmisen ja työn välillä sekä kitkan vähentäminen tästä suhteesta. Päämääränä on optimaalisesti kuormittava, tekijäänsä motivoiva, terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ.

Työkyky muodostuu useista osatekijöistä. Tekijä on keskipisteessä, jota tukevat ammatillinen osaaminen, työolot ja työyhteisö. Työoloja voidaan kehittää parantamalla työympäristöä. Silti on olemassa kylmää, kuumaa, kiloja ja kilometrejä, jotka kuormittavat fyysistä jaksamista, sillä työlle tyypillistä on, että se kuormittaa.

Kiireen ja muutoksen aiheuttama henkinen kuormitus vaatii uudenlaisia keinoja, joita voidaan kehittää vain johtamisen ja yhteistyön avulla. Pelkkä työilmapiirin mittaaminen ja arvioiminen numerolla ei riitä, vaan ongelmat on tunnistettava ja tunnustettava, jotta niihin voidaan tarttua ja muuttaa tilannetta.

Hyvä työyhteisö on paikka, jossa työllä on yhteinen merkitys ja tarkoitus ja jokaisen osuutta arvostetaan. Osaamista johdetaan pitämällä oppimisen jännitettä, käyttämällä olemassa olevaa hiljaista tietoa ja äänetöntä taitoa siemeninä uuden sadon kasvattamista varten. Hyvä työyhteisö ei ole utopia, vaan se rakennetaan yhdessä.

Sigmund Freudin mukaan onnellinen ihminen osaa rakastaa ja tehdä työtä. Perheen perustehtävä on tunne, työyhteisön perustehtävä on työ. Nämä molemmat voivat olla elämän valttikortteja, mutta kumpaakaan ei saa pitää itsestään selvyytenä.

Henkilöstökouluttaja
Satu Roos